adiposyytit

Adiposyytit ovat rasvasolujen päätyyppi, jotka varastoivat energiaa muuntamalla rasvahapot triglyserideiksi. Ne muodostavat rasvakudosta, joka sijaitsee sekä subkutaalisesti että viskeraalisesti ja toimii myös endokriinisenä elimenä.

Valkoiset adiposyytit (white adipocytes) sisältävät suuren lipidipisaran ja niillä on suhteellisen vähän mitokondrioita. Ruskeat adiposyytit (brown adipocytes) ovat monilitteisiä, runsasmitokondriaalisia ja ilmentävät UCP1-proteiinia, mikä mahdollistaa lämpöerityksen. Beige adiposyytit voivat syntyä valkoisessa rasvakudoksessa erityisellä stimulaatiolla ja muistuttavat osittain ruskeaa rasvakudosta.

Adiposyytit kehittyvät adipogeneesissä mesenkimaalisten kantasolujen erilaistumisen kautta. Keskeisiä tekijöitä ovat PPAR-γ, C/EBP-β ja PRDM16, jotka ohjaavat valkoisen ja beigen adiposyyttien kehitystä.

Adiposyytit erittävät adipokineja, kuten leptiinia, adiponektiinia ja resistiinia, sekä muita välittäjäaineita, jolloin ne vaikuttavat ruokahaluun, energian kulutukseen ja glukoosimetaboliaan. Lipolyysi hajottaa triglyseridejä vapauttaen vapaita rasvahappoja ja glycerolia; lipogeneesi varastoi energiaa uusiksi triglyserideiksi.

Rasvakudoksen laajentuessa adiposyyttien koko voi kasvaa ja kudokseen voi tulla tulehduksellista aktiivisuutta, mikä liittyy obesiivisuuteen, metaboliseen oireyhtymään ja insuliiniresistenssiin.

Rasvakudoksella on tärkeä rooli sekä energiavarastona että endokriinisena elimenä; se osallistuu lämmönsäätelyyn, immuunijärjestelmän modulaatioon ja aineenvaihdunnan kokonaisuuteen.