Ympäristöääniä

Ympäristöääniä ovat kaikessa tilassa kuuluva äänimaailma, joka ei ole musiikkia vaan tilan ja ajan ominaisääniä. Ne voivat syntyä luonnosta, kuten lintujen laulu, sade ja aaltojen ritina, mutta myös ihmisistä ja ihmisyhteisöistä, kuten liikenteestä, koneista ja keskusteluista. Ympäristöäänet muodostavat osan äänimaisemasta (soundscape) ja niitä tutkitaan sekä taiteellisena ilmaisuna että akustisena ilmiönä.

Ympäristöäänet jaetaan usein kolmeen komponenttiin: biophoninen äänikuva (elävä luonto, eläinten ääniä), geophoninen äänikuva (maaperän ja ilman liikkeet, kuten tuuli, sade, lämpötilan muutokset) sekä antropofonia (ihmisen tuottamat äänet, kuten liikenne, työ, kaupallinen melu). Näiden yhdistelmä määrittää paikan akustisen identiteetin ja vaikuttaa ihmisten kokemukseen tilasta.

Taltiointi ja analysointi tapahtuvat kenttääänitysten avulla. Käytössä ovat muun muassa erilaiset mikrofonit (monofoninen, stereo, binauraalinen), sekä äänityksen suojaamiseksi käytettävät suojat ja windjammerit. Tärkeää on oikea sijoitus ja ympäristön hallinta, jotta äänimaisema tallentuu mahdollisimman luontevasti. Äänitteitä voidaan esikäsitellä ja miksata, mutta tarkoitus on säilyttää paikan luonne.

Sovelluksia ovat elokuva- ja televisiotuotannot, pelien ja virtuaalitodellisuuden äänisuunnittelu, arkkitehtuuri- ja kaupunkisuunnittelu sekä tutkimus ja ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristöääniä käytetään myös meditaatio- ja rentoutumiskäytössä sekä museaattisissa ja kulttuuriperinnön yhteyksissä, joissa halutaan tuoda esiin paikan äänellinen identiteetti.