Ylläpitoannos

Ylläpitoannos on lääkeaineen säännöllisesti annetun annoksen määrä, jolla pyritään ylläpitämään haluttu plasman konsentraatio terapeuttisella alueella jo saavutettavan latausannoksen jälkeen tai kun syklissä on jo saavutettu tasapainotila. Ylläpitoannos perustuu farmakokinetisiin ominaisuuksiin (tahdistus-/poistopotentiaali, jakautumistila, eliminointi) sekä potilaan tekijöihin kuten ikään, munuaisten ja maksan toimintaan, painoon, yhteisvaikutuksiin ja hoidon tarkoitukseen. Tavoitteena on korvata annoksittain eliminoitunut määrä lääkettä välissä annoksia.

Laskentaperusteet voivat vaihdella, mutta yleisesti ylläpitoannostus määritellään korvattavien kokonaisannosten avulla. Yleinen periaate on, että ylläpitoannos vasteosuus riippuu poistokapasiteetista (clearance, CL) ja tavoitekokonentraatiosta (Ctarget). Ylläpitoannos- tai annossyklin mukaan: annos per välein = (CL × Ctarget × τ) / F, missä τ on annosväli ja F bioavailabiliteetti. Rasitteiden ja vaihtoehtoisten antotapojen mukaan käytetään yksinkertaisempia kaavoja sekä potilaskohtaisia säätöjä.

Erotus latausannoksen ja ylläpitoannoksen välillä: latausannos annetaan nopeasti terapeuttisen konsentraation saavuttamiseksi, kun taas ylläpitoannos ylläpitää tasapainotilaa annosvälein.

Seuranta ja säätö: terapiatodennäköiseen vaihteluun liittyy terapeuttinen hoito ja mahdolliset muutokset, joita seuraamalla (esimerkiksi pieninä pitoisuuksina otetut verinäytteet) voidaan muuttaa ylläpitoannosta tai annosväliä. Tämä on erityisen tärkeää lääkeaineilla, joilla on kapea terapeuttinen ikkuna tai merkittäviä yksilöllisiä vaihteluita.