Ylijännitteiden

Ylijännitteiden ovat sähköjärjestelmän jännitteitä, jotka ylittävät normaalin käyttöjännitteensä. Niiden ilmentymä ei välttämättä tarkoita vikaa, vaan ne voivat esiintyä lyhytaikaisesti tai pidemmän aikaa. Ylijännitteiden luokittelu voidaan tehdä niiden keston mukaan: väliaikaiset (transient), tilapäiset ja pysyvät (sustained). Väliaikaiset ylijännitteet ovat hyvin lyhyitä sekä suurjännitteisiä ja syntyvät esimerkiksi salamasta, katkeamisesta tai vaihdoksista. Tilapäiset ylijännitteet kestävät pitempään, mutta ne haihtuvat usein sekunnin tai useamman sekunnin kuluessa. Pysyvät ylijännitteet voivat kestää pidempiä aikoja ja syntyä järjestelmän epänormaalista toiminnasta tai säädöistä.

Syyt ylijännitteisiin voivat olla ulkoisia, kuten salamaniskuja ja ukkosenergiaa siirtojohtimissa, sekä sisäisiä, kuten kytkennät suurteholaitteissa, kondensaattoriryhmien käytön muutos ja vikatilanteet. Vaikutukset voivat olla merkittäviä: eristeiden rasitus ja käytön hauraantuminen, laitteiden vauriot, heikentynyt luotettavuus sekä suojausjärjestelmien toiminnan häiriöt.

Suojautuminen ylijännitteiltä perustuu eristemäärityksiin ja ylijännitteiden hallintaan. Tämä sisältää eristekoordinaation, riittävät ilmavälykset ja kytkentäeristykset, suojalaitteet kuten surunsuojalaitteet (SPD), sekä asianmukaisen maadoituksen ja järjestelmän rakenteellisen suunnittelun. Kansainväliset standardit, kuten IEC 60071 eristemääritys, IEC 61000-4-5 sähköhyökkäysten kestoherkkyys sekä muut liittyvät standardit, ohjaavat suunnittelua ja testausmenetelmiä. Ylijännitteiden hallinta on olennaista sähköjärjestelmien turvallisuuden, kestävyyden ja toimintavarmuuden kannalta.