Yliäänimatkustuskoneiden

Yliäänimatkustuskoneet ovat lentokoneita, jotka pystyvät lentämään ääntä nopeammin. Äänen nopeus ilmakehässä vaihtelee olosuhteiden, kuten lämpötilan ja ilmanpaineen, mukaan, mutta se on noin 1 225 kilometriä tunnissa merenpinnan tasolla. Yliääninopeudella lentäminen vaatii huomattavasti enemmän tehoa ja erityistä suunnittelua kuin perinteinen aliäänilento.

Ensimmäinen yliäänimatkustuskone oli Concorde, joka oli Anglo-ranskalainen yhteistyöhanke. Concorde aloitti kaupallisen liikenteen vuonna 1976 ja lensi reittilentoja Atlantin yli. Sen matkanopeus oli noin Mach 2.04, eli yli kaksi kertaa äänen nopeus. Concorde pystyi lyhentämään matka-aikoja dramaattisesti, esimerkiksi Lontoosta New Yorkiin matka kesti alle neljä tuntia. Koneen käyttö lopetettiin vuonna 2003 useiden tekijöiden vuoksi, kuten korkeiden käyttökustannusten, vähäisen kysynnän, ympäristöhuolien ja yhden onnettomuuden.

Toinen tunnettu yliäänimatkustuskone oli neuvostoliittolainen Tupolev Tu-144. Se oli teknisesti samankaltainen kuin Concorde, mutta sitä käytettiin kaupallisesti lyhyemmän aikaa ja vähemmän laajasti. Tupolev on sittemmin kehittänyt uusia yliäänikonseptia, mutta ne eivät ole vielä saavuttaneet kaupallista vaihetta.

Yliäänilennon keskeisiä haasteita ovat polttoainetehokkuus, korkea melutaso, erityisesti ylinopeusisku, ja materiaalien kestävyys suuria nopeuksia ja lämpötiloja vastaan. Tällä hetkellä kehitetään uusia yliäänikoneita, jotka pyrkivät ratkaisemaan näitä ongelmia, esimerkiksi vähentämällä ylinopeusiskun aiheuttamaa melua. Tavoitteena on palauttaa yliäänimatkustaminen tulevaisuudessa ympäristöystävällisemmin ja taloudellisemmin.