Yksittäistapaus

Yksittäistapaus on termi, jota käytetään kuvaamaan yhden tapahtuman, potilaan tai ilmiön tarkkaa ja yksityiskohtaista kuvausta. Etymologisesti sana koostuu sanoista yksittäinen ja tapaus. Termiä käytetään sekä tieteellisessä kirjallisuudessa että arkisessa kirjoittelussa kuvattaessa yksittäisiä, ei-toistuvia esimerkkejä.

Käyttökontekstit vaihtelevat alasta riippuen. Lääketieteessä yksittäistapaustutkimus tai -raportti kuvaa yksittäistä potilastapausta, erityisesti jos kyseessä on harvinainen oireyhtymä, poikkeava diagnostiikka tai hoitotapa, ja sen tarkoituksena on tarjota yksityiskohtaista tietoa ja ideoita lisätutkimuksille. Tutkimuksessa yksittäistapaus voi toimia havainnonäytteenä tai laadullisena tarkasteluna. Oikeustieteessä ja sosiologiassa termiä voidaan käyttää viittaamaan yksittäiseen tapaukseen, joka toimii esimerkkinä tai havainnollistavana yksikkönä laajemmassa keskustelussa.

Rakenne ja sisältö vaihtelevat, mutta tyypillinen yksittäistapausraportti sisältää taustan, tapauskuvauksen, diagnostiikkaan, hoitoon tai ilmiön tapahtumiin liittyvät havainnot sekä johtopäätökset ja pohdinnan rajoituksista. Tavoitteena on tarjota perusteellinen, mutta ei-yleistettävä kuvaus, joka voi edistää ymmärrystä, antaa merkityksellisiä kliinisiä tai teoreettisia viitteitä sekä herättää tarkastelua ja lisätutkimuksia.

Rajoituksena yksittäistapausten genetiikka on niiden rajoitettu yleistettävyys ja mahdollinen julkaisupaine, mikä voi vaikuttaa havaintojen yleistettävyyteen ja aiheuttaa vääristymiä. Silti ne voivat olla arvokkaita lähteitä harvinaisten ilmiöiden tunnistamiseen ja uuden tiedon keräämiseen.