Värihäiriöitä

Värihäiriöitä, eli värinäköhäiriöitä, on perinnoista tai saatuja sairausmuotoja, jotka vaikuttavat henkilön kykyyn erottaa värejä. Yleisimmät muotoja ovat punavihreä (protanopia, deuteranopia) ja sinilämpä (tritanopia) vaihtelut, jotka johtuvat A- ja B-tyylisten fotoranskan solujen (kappa) toiminnan heikkenemisestä tai puutteesta. Värihäiriöitä voidaan jaotella myös asetystavan ja aktiivisen haaveen mukaan, kuten akromasia (täysin värinvapaa näkö) ja koliahemiatriä.

Syykä siteissä on useita tekijöitä. Perinnöllisyys on merkittävin, erityisesti punavihreän värihäiriön tapauksessa, koska geneettinen generointi X-sokeessa. Lääkärit voivat diagnosoida värihäiriöt standardoimilla visuaalistyökirjoilla, kuten Ishihara-kaavalla, Amslerin kolmiolla ja Farneschan värihaasteella. Sanakirjalliset testit, kuten SF 100 Color Test tai Munsell Color Test, tarkentavat tarkkaa virhetyypin ja -asteen arviota.

Värihäiriöähäntä ei yleensä voi parantaa lääketieteellisesti, mutta esimerkiksi niin kutsuttujen korjaavien viivojen (CRTs) käyttö tai väri-annotointiohjelmistot tukevat päivittäistä toiminnallisuutta. Näkökyvyn ja liikenne- ja ammattilaisen työurakassa tarkastelu, sekä sakset- ja koulutustulkit ovat myös hyödyllisiä sopeitustaukoja. Värihäiriöiden esiintyvyyden arvioimiseksi käydään usein jo 1–2 prosentin keskenään kodissa, mutta tallennus voi vaihdella rakenteiden mukaan. Miellyttävä, tarkka ja vilpitön arvi

(Note: The last line "Miellyttävä, tarkka ..." appears truncated or repeated. Let's correct.)