Välilevyt

Välilevyt ovat selkärangan nikamien välissä sijaitsevia rustokudoksisia levyjä, jotka toimivat iskunvaimentimina ja liikkuvuuden mahdollistajina. Ihmisellä niitä on tavallisesti 23: kaula-, rinta- ja lannerangan alueilla sekä ristiluun ja häpyluun välillä. Välilevyn keskusosa, ydin (nucleus pulposus), on geelimäinen ja sitoo vettä; sitä ympäröi monikerroksinen fibrosinen rengas (annulus fibrosus). Levyjen pinta vastaa nikamien rustolevyjä, jotka välittävät ravinteita ja osallistuvat aineenvaihduntaan.

Välilevyjen tehtäviä ovat mekaaninen vaimennus, kuormien jakautuminen sekä selkärangan liikkeiden rajoittaminen ja vakauden säätely. Ikääntyessä ja pitkäaikaisen rasituksen seurauksena levyt voivat muuttua vähemmän elastisiksi, menettää korkeutta ja halkeilla; tätä kutsutaan välilevyjen degeneraatioiksi. Yleisiä ongelmia ovat degeneraatio ja välilevytyrä (diskusprolapsi), jossa ytimestä nouseva materiaali voi painaa hermojuuria ja aiheuttaa kipua, tunnottomuutta tai lihasheikkoutta.

Diagnoosi perustuu oireisiin, kuvantamiseen (magnettikuvaus, röntgen) ja kliiniseen tutkimukseen. Hoito vaihtelee konservatiivisesta lähestymistavasta — lepo, fysioterapia, lääkehoito, epiduraali-injektiot — kirurgisiin toimenpiteisiin kuten diskektomia, fuusio tai keinovälilevyn asennus vakavissa tai pitkittyneissä tapauksissa. Ennaltaehkäisyssä korostuvat hyvä ryhti, lihaskunto ja ergonomia työssä.