Vuorijonoja

Vuorijonoja ovat pitkä, kapea vuoristoalue, jossa useat vuoret ovat järjestäytyneet peräkkäin tai kaaren muotoon. Ne muodostuvat pääosin maankuoren laattojen liikkeiden tuloksena: törmäysten, moduulien kohoamisen ja pitkän aikavälin kivilajien uudelleenmäärittelyn seurauksena. Orogeneesin aikana syntyvä kohoaminen sekä myöhempi eroosio ja jääkausien muovaama kuluminen antavat vuorijonoille niiden nykyisen muodon. Silloin tällöin vuorijonot syntyvät myös törmäysvyöhykkeiden ulkopuolella, kun vanhat kivilajit kalsifioituvat ja saavat uutta rakennetta.

Kokonaisuudessaan vuorijonot ovat usein lineaarisia tai mutkallisesti kaarevia ja niiden pituus voi olla satoja tai jopa tuhansia kilometrejä. Korkeus ja jyrkkyys vaihtelevat suuresti; nuoremmat vuorijonot ovat usein korkeampia ja jyrkempiä, kun taas vanhemmat ovat kuluneet, madaltuneet ja laajasti peittyneitä moreenikenttien tai muiden eroosion tulosten alle. Vuorijonot toimivat usein vesistöjen ja ilmaston merkittävinä säätelijöinä sekä vedenjakajina, joiden rinteet vaikuttavat sademääriin ja tuulivirtoihin sekä monimuotoisuuteen.

Esimerkkejä maailmanlaajuisista vuorijonoista ovat Alpit, Himalajat, Andit sekä Rocky Mountains. Muita tärkeitä vuorijonoja ovat Uralit, Atlasvuoristo ja Karpaatit. Tutkimusvuorijonoista kuuluu geologiaan ja geomorfologiaan, niiden rakenteeseen, koostumukseen sekä ilmastohäiriöihin liittyvään tutkimukseen.