Virtsankontinenssi

Virtsankontinenssi on tahatonta virtsivuoto, joka johtuu virtsarakon hallinnan heikkenemisestä. Se on yleinen vaiva etenkin naisilla, ikääntyneillä ja raskauden jälkeen, ja sillä voi olla merkittävä vaikutus arkeen sekä sosiaalisiin suhteisiin. Oireet voivat ilmetä ajoittain tai paljon päivittäisissä toiminnoissa.

Tyypit: Stressikontinenssi ilmenee virtsavuotoa fyysisen rasituksen, kuten yskimisen, aivastelun tai naurun yhteydessä. Kiireellinen kontinenesssi tarkoittaa äkillistä, voimakasta virtsaamistarvetta, joka voi johtaa vuotoon, kun wc ei ole nopeasti saatavilla. Yhdistelmä eli sekakontinenssi sisältää sekä stressi- että kiirellisen kontinenssin piirteitä. Funktionaalinen kontinenenssi johtuu esteistä tai sairauksista, jotka estävät wc-käynnin normaalista.

Syy ja riskitekijät: lantionpohjan lihasten heikkeneminen raskauksien ja synnytysten jälkeen, ikääntyminen, hormonaaliset muutokset, ylipaino, tupakointi, krooninen yskä sekä sairaudet kuten diabetes. Oireet voivat riippua taustatekijöistä ja rakon toiminnasta.

Diagnosointi: hoito alkaa kattavasta potilaan haastattelusta ja fyysisestä tutkimuksesta. Virtsanäyte infektion tai muiden sairauksien poissulkemiseksi sekä virtsankulun arviointi ovat tärkeitä. Tarvittaessa käytetään päiväkirjoja, postvoid residual -mittauksia ja urodynaamisia tutkimuksia.

Hoito: hoito on yksilöllinen ja aloitetaan elintapamuutoksista. Lantionpohjan lihasten harjoittelu (Kegel), virtsarakon koulutus ja säännöllinen virtsaamisaikataulu auttavat monia. Lääkityksinä voivat olla antikolinergiset aineet tai β3-agonistit kiireellisen rakon toiminnan hallintaan. Tukena voidaan käyttää pessaaria tai virtsaputken sisäisiä tukihoitoja. Vakavammat stressi- tai oireyhtymät voivat vaatia kirurgisia toimenpiteitä, kuten mid-urethral-sling- tai colposuspension-leikkauksia sekä bulking-injektioita.