virtsavuotoa

Virtsavuotoa tarkoittaa tahatonta virtsan vuotamista virtsateiden kautta. Se on yleinen, mutta usein alidiagnosoitu ongelma, joka voi heikentää arjen toimintaa ja elämänlaatua. Inkontinenssityypit ja taustatekijät vaihtelevat yksilöllisesti.

Virtsavuotoja voidaan luokitella tyypin mukaan: stressikontinenssi, jossa vuoto ilmenee rasituksen, kuten yskimisen tai liikunnan yhteydessä; pakkoinkontinenssi, jossa esiintyy äkillinen tarve virtsata; sekä sekamuoto. Harvinaisempi on ylivuotomalli, jossa rakko ei tyhjene kunnolla.

Taustatekijöitä voivat olla lantionpohjan lihasten heikkeneminen synnytyksen jälkeen, ikä, hormonaaliset muutokset, ylipaino sekä krooninen yskä. Lisäksi eturauhassyöpään liittyvät ongelmat, diabetes sekä virtsateiden infektiot tai joihinkin lääkkeisiin liittyvät vaikutukset voivat vaikuttaa.

Diagnoosi perustuu oirekyselyyn, fyysiseen tutkimukseen ja virtsanäytteisiin. Tarvittaessa voidaan tehdä virtsan virtausmittauksia, residuaaliseurantaa ja urodynaamisia tutkimuksia rakon ja sulkijalihaksen toiminnan selvittämiseksi.

Hoito alkaa ei-kirurgisista keinoista: lantionpohjan lihasharjoitukset, käynnin aikatauluttaminen sekä nesteen ja kofeiinin hallinta. Lääkkeellisiä hoitoja voivat olla pakkoinkontinenssissa käytettävät lääkkeet sekä beta-3-agonistit kuten mirabegron. Paikallinen estrogeeni naisilla ja pessaarit voivat helpottaa oireita. Tarvittaessa harkitaan kirurgisia vaihtoehtoja, kuten stressikontinenssissä tuki- tai korjaavia leikkauksia sekä bulking-injektioita; miehillä käytetään harvoin virtsasulkua tehostavia laitteita.

Ennuste on usein hyvä, kun hoito räätälöidään oireiden mukaan. Ennaltaehkäisyyn kuuluu lantionpohjan lihasten vahvistaminen, normaalipainon ylläpito, kofeiinin ja alkoholin kohtuukäyttö sekä säännöllinen virtsankulun rytmi.