Vilkkujärjestelmiä

Vilkkuajärjestelmät, suomeksi myös vilkutusjärjestelmät, ovat sähköisiä laitteita, jotka tuottavat ajoitettuja valosignaaleja. Niitä käytetään monenlaisissa sovelluksissa tiedonvälitykseen, varoituksiin tai ilmaisimiin. Yksinkertaisimmillaan vilkkuajärjestelmä voi koostua vain yhdestä valosta ja ajastimesta, joka kytkee valon päälle ja pois. Monimutkaisemmat järjestelmät voivat sisältää useita valoja, jotka toimivat synkronoidusti tai peräkkäin, sekä erilaisia ohjauslogiikoita.

Teknologiana vilkkuajärjestelmät ovat kehittyneet merkittävästi. Alun perin käytettiin mekaanisia katkaisijoita ja hehkulamppuja. Nykyään yleisimpiä valonlähteitä ovat LEDit (Light Emitting Diodes), jotka ovat energiatehokkaita, pitkäikäisiä ja mahdollistavat monipuoliset väri- ja kirkkausasetukset. Ohjaus perustuu usein mikro-ohjaimiin, jotka tarjoavat joustavuutta ohjelmointiin ja erilaisten toimintojen toteuttamiseen.

Vilkkuajärjestelmiä käytetään esimerkiksi liikennevaloissa, joissa punainen, keltainen ja vihreä valo vuorottelevat ohjaamaan liikennettä. Lentokentillä lentokoneiden tunnistusvalot ovat tyypillinen esimerkki. Pelastuskalustossa, kuten ambulansseissa ja paloautoissa, vilkkuvat varoitusvalot ovat elintärkeitä. Lisäksi niitä löytyy teollisuuden koneista ilmaisemaan niiden tilaa tai varoittamaan ongelmista. Myös turvajärjestelmissä ja jopa koristeellisissa valaistuksissa vilkkuvia elementtejä hyödynnetään.