Viivevaatimusten

Viivevaatimukset ovat järjestelmän tai palvelun vasteaikaan liittyviä kriteerejä, jotka määrittävät, kuinka nopeasti jokin toimenpide on suoritettava tai tieto on toimitettava lopulliselle käyttäjälle tai toiselle järjestelmän osalle. Ne voivat koskea koko tilannetta end-to-end tai vain osia siitä, kuten verkon siirtoviivettä, palvelun reagointiaikaa tai laitteen sisäistä viipeaikaa.

Viivevaatimukset voidaan luokitella eri tavoin, esimerkiksi hard real-time, firm real-time ja soft real-time. Hard real-time -vaatimukset ovat ehdottomia ja poikkeamat ovat hyväksyttäviä vain poikkeustapauksissa, kun taas soft real-time -vaatimukset sallivat rajoitettua ylitystä. Lisäksi viive voidaan määrittää end-to-end- tai one-way- sekä round-trip -näkökulmasta, ja siihen liittyy usein myös viiveen vaihtelun (jitter) sallittu taso.

Konteksti ja mittaus ovat keskeisiä: tietoliikenne-, multimediapalvelut, pelit sekä teollisuusautomaation järjestelmät asettavat erilaista viivevaatimusten tasoa. Standardeissa ja viitekehyksissä painottuvat Time-Sensitive Networking TSN (IEEE 802.1) sekä 5G:n URLLC-tuki, joissa pyritään ennemminkin deterministiseen kuin satunnaiseen viivyttelyyn.

Suunnittelu ja hallinta viivevaatimuksiin tähtäävät investoinnit, kuten reaaliajaiset käyttöjärjestelmät, priorisointi, tehokkaat jonotukset, paikallinen laskenta (edge computing) sekä arkkitehtuurin optimointi verkon ja palvelujen kanssa. Hyväksyttävän viiveen saavuttaminen vaatii sekä ennakoivaa suunnittelua että järjestelmän jatkuvaa seurantaa.

Esimerkkejä: verkkopohjaiset pelisovellukset voivat pyrkiä 20–40 ms end-to-end -viiveeseen; teollisuusautomaation ohjausjärjestelmät voivat vaatia 1–5 ms; videon toisto saattaa sietää noin 100–500 ms riippuen sovelluksesta ja käyttötavasta.