Viitemuotoja

Viitemuotoja tarkoittaa yleiskäsitettä, jolla kuvataan tapa, jolla lähteet merkitään ja esitetään sekä tekstin sisällä että sen lopussa olevassa lähdeluettelossa. Ne muodostavat vakiintuneen tavan kertoa, mistä tieto on peräisin, ja helpottavat lukijaa löytämään alkuperäislähteet. Viitemuodot voivat vaihdella tieteenalasta, oppilaitoksesta tai julkaisumenetelmästä riippuen, ja ne voivat toteutua sekä parenteraalisina (sulkeiden sisäpuolella) että huomautuksina julkaisun lopussa.

Yleisiä piirteitä ovat viitteiden sisältöelementit, kuten kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi, teoksen otsikko, julkaisufoorumi (lehden nimi, kirja), volyymi ja numero, sivunumerot sekä DOI tai URL. Osa muodoista käyttää perinteistä tekstiä sisältävää lähdeluetteloa, osa suosii tekstin sisäisiä viittauksia ja/ tai jalkatekstejä. Viitemuodon tyypit voidaan karkeasti jakaa tekstin sisäisiin viittauksiin (esim. kirjoittajayhteysvuosi) sekä lähdeluetteloon (tai huomautuksiin) perustuvaan järjestelmään, ja ne voivat olla author–date-tyyppisiä tai numerollisia.

Suurimmat viitemuodot ovat muun muassa APA-, MLA-, Chicago-, Harvard- ja Vancouver -tyylit. Jokaisella on omat säännöstönsä erityisesti siinä, miten kirjoittaja- ja julkaisijatiedot, otsikot, lehden volyymi/numero sekä sähköisen lähteen tiedot merkitään. Viitemuotoja tukevat myös viitteiden hallintaan tarkoitetut ohjelmistot (esim. Zotero, EndNote, Mendeley) sekä BibTeX/BibLaTeX-järjestelmät. Kieliasetuksissa ja oppilaitosten ohjeistuksissa viitemuotojen valinta määritellään usein kurssin tai tieteenalan perusteella.