Viinirypäleä

Viinirypäle on yleisnimi marjoille, jotka kasvavat Viinirypäle-suvun köynnöksillä, erityisesti Vitis vinifera -lajilla sekä viljellyillä hybrideillä. Marjat ovat yleensä pieniä ja pyöreitä tai soikeita, ja väri vaihtelee vihreästä, keltaisesta ja punaista sekä sinivillasta mustaan riippuen lajikkeesta. Ne muodostavat tiheitä terttuja, jotka kasvavat samalla vuosikymmenellä kiinnittyneinä köynnöksiin.

Kasvatus ja lajikkeet: Viinirypäleet vaativat kohtuullisen lämpimän, valoisaan kauden ja hyvin vettä johtavaa, hyvin kuivattua maaperää. Ne kasvatetaan porteiksi tai köynnöksinä käyttäen erilaisia tukirakenteita ja hoitotoimia, kuten leikkausta ja säännöllistä latvansiirtelyä laadun varmistamiseksi. Kaksi pääryhmää ovat viinilajikkeet (joita käytetään fermentoinnissa) ja ruokaviinirypäleet (table grapes), joista monia on jalostettu siemenettömiksi. Siemenettömät lajikkeet ovat erityisen suosittuja ruokamarkkinoilla.

Käyttötarkoitukset ja käsittely: Tuoreita rypäleitä syödään sellaisenaan. Rypäleistä valmistetaan viiniä, ja tuotteen väri määräytyy kuoressa olevan pigmentin mukaan: valkoviinit käytetään usein vaaleammilta lajikkeilta, punaviinit tummaa kuorikerrosta hyödyntäen. Rypäleet puristetaan mehun tai hedelmäisen juoman valmistukseen, ja kuivatusta hyödyntämällä saadaan rusinoita. Joitakin siemenuolia voidaan hyödyntää siitä erillisen öljyn valmistuksessa.

Globaalit tuotannot ja säilyvyys: Maailmanlaajuisesti rypäleitä viljellään laajasti; tärkeimmät tuottajamaat ovat Kiina, Italia, Yhdysvallat, Espanja ja Turkki. Rypäleet säilyvät parhaiten viileässä, kuivassa tilassa ja jäähdytettynä niiden säilyvyys pitenee. Ravintoarvoiltaan ne tarjoavat vettä, hiilihydraatteja, kuitua ja polyfenoleja; kohtuullinen nauttiminen sopii osaksi monipuolista ruokavaliota.