Viestityksen

Viestitys on prosessi, jolla informaatiota siirretään viestin lähettäjältä vastaanottajalle käytettävien kanavien kautta. Viestityksen piiriin kuuluvat tiedon koodaus, lähetys, vastaanotto ja tulkinta sekä mahdolliset virheenkorjaus- ja virheentunnistusmenelmät. Viestityksellä tarkoitetaan erityisesti teknisiä ja organisatorisia järjestelmiä, joissa määrätty signaali siirretään ja käsitellään luotettavasti.

Termi juontaa juurensa sanasta viesti ja -tys- pääte, joka ilmaisee prosessin. Suomalaisessa kielessä viestintä viittaa yleisesti ihmis- tai yhteisöjen väliseen kommunikointiin, kun taas viestitys viittaa useammin tiedon tai signaalin välittämiseen teknisessä tai suorituskykyä kuvaavassa kontekstissa. Viestityksen ominaisuuksia arvioidaan usein sellaisilla käsitteillä kuin kaistanleveys, viive, signaalin voimakkuus ja virheiden sieto.

Keskeisiä käsitteitä ovat lähettäjä, kanava, vastaanottaja, koodaus, modulaatio ja virheenkorjaus. Viestitykseen liittyy myös melu, signaalin heikkeneminen, sekä mitattavia ominaisuuksia kuten kaistanleveys, läpäisynopeus ja viive.

Viestitystä sovelletaan sekä televiestinnässä (puhelinverkot, kuituoptiset yhteydet) että tietoverkoissa (internet- ja Ethernet-viestintä), sekä radiolähetyksessä ja satelliittiviestinnässä. Tehokas viestitys vaatii sopivaa koodausta, virheenkorjausta ja ajoituksen hallintaa sekä verkko- ja protokollatasolla suunniteltua luotettavuutta.

Mittauksia ja arviointeja voivat olla läpäisynopeus, viive, virheprosentti, signaalin kohinasuhde (SNR) ja kokonaisluotettavuus. Viestityksen suunnittelussa on usein huomioitava sekä mahdollinen viestinnän luotettavuus että kustannukset.