Viestintämuoto

Viestintämuoto tarkoittaa tapaa tai muotoa, jolla viestitään. Se kattaa sekä kirjoitetun että puhuttuun viestintään liittyvät käytännöt sekä visuaaliset ja äänelliset keinot. Viestintämuodon valintaan vaikuttavat viestin sisältö, tilanne, kulttuuriset tekijät ja vastaanottajan konteksti. Merkittäviä ulottuvuuksia ovat modaalisuus (tekstuaalinen, auditiivinen, visuaalinen) sekä aikaväli; viestintä voi olla synkronista tai asynkronista.

Tyyppejä ovat kasvokkain tapahtuva viestintä, kirjoitettu viestintä (kirjeet, raportit, sähköpostit) sekä audiovisuaalinen viestintä (videopuhelut, webinaarit, ohjevideo). Viestintämuoto voidaan toteuttaa useilla kanavilla, kuten kasvokkain, sähköpostitse, puhelimitse tai verkkopalveluissa.

Valinnan taustalla ovat viestin tarkoitus, kohdeyleisö, virallinen vai epävirallinen luonne sekä käytettävissä olevat tekniset välineet. Viestintämuodolla on vaikutus viestin selkeyteen, sävyyn ja vastaanottajan tulkintaan. Siksi organisaatiossa järkevä viestintämuodon valinta huomioi kontekstin sekä turvallisuus- ja tietosuoja-näkökohtia.

Esimerkkejä ovat yritys- ja organisaatioviestintä sekä markkinointi; sisäinen viestintä käyttää usein sähköpostia ja intranet-viestejä, kun taas asiakkaalle suunnattu viestintä voi sisältää verkkosivuja, sosiaalista mediaa ja videoesityksiä. Digitalisaatio on laajentanut viestintämuotojen kirjoa; reaaliaikaiset kanavat sekä asynkroniset kanavat täydentävät toisiaan.