Vetotestit

Vetotestit ovat mekaanisia kokeita, joissa näyte vedetään aksiaalisesti kuormitettuna, kunnes se rikkoutuu. Tavoitteena on määrittää materiaalin mekaaniset ominaisuudet ja sen käyttäytyminen kuorman vaikutuksesta, kuten lujuus, jäykkyys ja muovinen muutos. Testit soveltuvat sekä metalleille että muille materiaaleille, ja ne tukevat suunnittelua, laadunvalvontaa sekä tutkimusta.

Menettely ja data: Näyte valmistetaan standardin mukaan ja kiinnitetään vetokoneeseen. Kuormitus etenee hallitulla nopeudella tai kuormitusjohdon mukaan, ja mittaukset tallentavat kuorman sekä näytteen pituuden muutoksen. Tuloksena syntyy jännys-venymäkäyrä, josta voidaan erottaa elastinen ja muovinen alue sekä murtuma. Ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa maksimijännitys eli suurin jännitys ennen murtumaa (tensile strength), kiertyvyyden ja venymän mittaus sekä 0,2 prosentin offset-ylivuotuus (yield strength). Lisäksi voidaan laskea Youngin moduli (E) ja vähentyneen poikkipinta-alan osuus murtumahetkellä (reduction of area).

Standardit ja näytteet: Kansainvälisiä standardeja ovat ISO 6892-1 (metallit), ASTM E8/E8M sekä vastaavat EN- ja ISO-sarjat. Näytteet määritellään usein dog-bone- tai vastaavan muotoisiksi, jotta kuormitus jakautuu hallitusti ja tulokset ovat vertailukelpoisia.

Sovellukset ja rajoitteet: Vetotestejä käytetään laadunvarmistuksessa, materiaalitekstissä sekä tuotesuunnittelussa, kun halutaan tuntea lujuus- ja jäykkyysominaisuudet. Tulokset voivat kuitenkin riippua testin lämpötilasta, kuormitusnopeudesta ja kiinnitystavasta, joten olosuhteet on ilmoitettava tarkasti. Turvallisuusattenteet ja asianmukaiset suojavarusteet ovat välttämättömiä, sillä näytteet voivat murtua äkillisesti.