Vesipisarat

Vesipisarat ovat pieniä nestemäisen veden tippoja, jotka voivat leijua ilmassa tai olla kiinnittyneinä pintoihin. Ne syntyvät, kun vesihöyry tiivistyy ilmakehässä korkean kosteuden vallitessa, tai kun nestettä tulee pinnan läheisyyteen ja se tiivistyy. Tyypillisiä ilmiöitä, joissa vesipisaroita nähdään, ovat pilvet, sumu, kaste lehdillä sekä sade- ja roiskesuihkut.

Pisaran koko ja muoto riippuvat ilmakehän olosuhteista. Pilvissä pisarat ovat yleensä pienempiä kuin 100 mikrometriä halkaisijaltaan, useimmiten noin 10–100 μm. Sumussa pisarat ovat tyypillisesti 5–50 μm. Kaste lehdillä muodostuu yleensä pienistä pisaroista, joiden halkaisija on noin 0.1–1 millimetri, ja sadepisarat ovat suurempia, tyypillisesti noin 0.5–5 millimetriä. Pienet pisarat ovat lähes pallomaisia, suuremmat pisarat voivat litistyä ilmavirran vaikutuksesta ja muuttua hieman litteämmäntapaisiksi.

Pisaroiden syntyyn vaikuttavat sekä fysikaaliset että mikroskooppiset prosessit. Pintajännitys yrittää vetää pisaran mahdollisimman pyöreäksi, ja raaka ilmanpaine sekä ilman virta vaikuttavat muotoon. Ilmakehässä pisaroiden kasvu tapahtuu törmäysten ja koalesenssin kautta, erityisesti pilvissä. Kylmissä pilvissä voi syntyä kiertoprosesseja, kuten Bergeron-prosessi, jotka johtavat sadepisaroiden muodostumiseen.

Vesipisarat ovat keskeisiä veden kiertokulussa, vaikuttavat säteilyyn ja näkyvyyteen sekä muodostavat perustan monille meteorologisille ja ekologisille ilmiöille, kuten sateelle, kasteelle ja sateenkaaren esiintymiselle.