Vertailumuotojen

Vertailumuotojen käsite kattaa suomen kielen adjektiivien ja adverbien muodot, joilla ilmaistaan ominaisuuden eri asteita. Kolme yleisintä astetta ovat perusmuoto (positiivinen), vertailumuoto (komparatiivi) ja superlatiivi. Esimerkiksi adjektiiveille ja adverbeille nämä muodot kertovat, millainen ominaisuus on verrattuna toiseen.

Vertailumuodon muodostaminen perustuu kieliopillisiin sääntöihin, joiden käytössä auttavat yleisimmät suffixit. Yleisimmin adjektiiveille lisätään -mpi/-mpi-alkuinen pääte: iso → isompi, nopea → nopeampi, kaunis → kauniimpi. Jos adjektiivi päättyy -inen, vertailu muodostetaan usein -isempi: punainen → punaisempi. Epäsäännöllisiä muotoja ovat esimerkiksi hyvä → parempi → paras sekä huono → huonompi → huonoin. Superlatiivi ilmenee usein -in/-im- muotovartalossa: iso → isoin, nopea → nopein, kaunis → kaunein. -inen-loppuisille adjektiiveille käytetään tyypillisesti -isimm-/-isimmän kaltaisia muotoja joissakin sananmuodoissa, mutta yleisesti sanamuotokohtaiset poikkeamat voivat vaikuttaa loppuun.

Adverbeille vertailumuodot muodostuvat usein adverbin vartalon lisäyksellä -min tai -ammin: nopeasti → nopeammin. Hyvin → paremmin (ja parhaimmillaan/ parhaimmin ilmaisutapojen yhteydessä voidaan käyttää perusmuotojen ohella muita rakennetta). Adverbien superlatiivisissa yhteyksissä käytetään usein ilmauksia kuten parhaimmillaan tai nopeimmin, riippuen kontekstista.

Käyttöesimerkkejä: “Talo on isompi kuin sauna.” “Hänen laulunsa on kauniimpi kuin hänen veljensä.” “Pian taivas on suurin.” Vertailua varten on tavallista käyttää kuin-konstruktioita sekä kontekstuaalisia sävyjä ilmaisevia ilmauksia.