Verovähennysoikeudet

Verovähennysoikeudet ovat verovelvollisen oikeutta vähentää veron perusteesta tai suoraan maksettavaa veroa verolainsäädännön mahdollistamien vähennysten avulla. Suomessa oikeudet kohdistuvat pääasiassa yksityishenkilöihin, mutta joitakin vähennyksiä sovelletaan myös yrityksiin. Verovähennyksiä säätelee verolainsäädäntö, ja käytännön tiedot antavat Verohallinto sekä veroilmoituksen yhteydessä.

Verovähennyksiä jaotellaan yleisesti kahteen pääkategoriaan: automaattiset tai ns. yleisesti myöntyvät vähennykset sekä erikseen haettavat tai yksilölliset vähennykset. Yleinen perusvähennys on esimerkki automaattisesta vähennyksestä, joka helpottaa verotusta ansiotulon perusteella. Erityisiä vähennyksiä voivat olla työ- tai ammatillisiin menoihin liittyvät vähennykset, matka- ja kululämpöjen vähennykset sekä tietyt asuntovelan korkojen vähennykset sekä opintolainan korkovähennys. Näiden määrät ja ehdot voivat vaihdella verovuoden mukaan, ja joidenkin vähennysten osalta on rajat tai vaiheittaiset korotukset.

Hakeminen ja hallinnointi: suurin osa vähennyksistä voidaan huomioida veroilmoituksessa tai verokortin päivityksen yhteydessä. Verohallinto tarjoaa osin esitäytetyn veroilmoituksen verkkoasioinnin kautta. Lokakuun lopulla antavien selvitysten sekä kuiteista on säilytettävä todisteet siltä varalta, että Verohallinto pyytää lisäselvityksiä.

Oikeus valittaa: jos verovelvollinen katsoo, että vähennystä on sovellettu virheellisesti tai sen hakeminen on jätetty huomiotta, hänen on mahdollista valittaa hallinto-oikeudelle ja tarvittaessa oikeudelle asti. Verovähennysoikeudet voivat muuttua lainsäädännön kehittyessä, ja on tärkeää seurata voimassa olevaa sääntelyä.