Veroasteeseen

Veroasteeseen viittaava käsite kuvaa henkilön kokonaisverotaakkaa suhteessa bruttotuloihin. Tyypillisesti sillä tarkoitetaan verkkaisen kokonaisveroprotsentin eli veroasteen (average tax rate) mittaria, joka kertoo, kuinka suuri osa ansaitusta tulosta käytännössä kuluu veroihin.

Julkisessa keskustelussa veroaste koostuu pääasiassa tuloveroista ja palkansaajan sosiaaliturvamaksuista sekä mahdollisesti kirkollisverosta. Indirect taxes (kuten arvonlisävero) sekä veronmaksuun liittyvät vähennykset ja tulonmuutokset voivat vaikuttaa veroasteen laskentaan, mutta ne eivät aina ole osa samaa mittaria. Eri maissa ja tilastoissa veroasteen tarkka koostumus voi vaihdella; Suomessa veroasteessa painottuvat tuloverot ja sosiaaliturvamaksut.

Veroasteen ja marginaalisen verotuksen erottaminen on tärkeää. Veroaste antaa kuvan koko verotaakan suhteesta kokonaisansioihin, kun taas marginaalinen veroprosentti kertoo veron lisäyksen seuraavasta eurosta. Veroastetta voivat nostaa esimerkiksi korkeammat kunnallis- ja valtioveroprosentit sekä työeläkkeisiin ja työttömyyteen liittyvät maksut. Veroaste on myös herkkä muuttujille kuten verovähennykset, vähimmäispalautukset ja asuinpaikka (kunnallisveroprosentti).

Esimerkki: jos henkilön bruttokuukausitulo on 4 000 euroa kuukaudessa, ja vuositasolla veroihin sekä sosiaaliturvamaksuihin kertyy yhteensä 9 600 euroa, veroaste on 9 600 / (4 000 × 12) ≈ 20 prosenttia.

Rajoitteet: veroaste ei kuvaa yksittäisen henkilön kokonaishyötyjä tai tulonsiirtoja, eikä se aina huomioi kaikkia veron所 mahdollisia vähennyksiä tai transferraportteja. Silti se on hyödyllinen mittari vertaamalla verotaakkaa eri tulotasoilla, alueilla tai ajankohtaisissa veropoliittisissa keskusteluissa.