Vastamyrkkyinä

Vastamyrkkyinä ovat aineet tai hoitotoimenpiteet, joiden tarkoituksena on pysäyttää myrkytyksen haitalliset vaikutukset. Ne voivat neutraloida myrkyn kemiallisen toiminnan, estää sen sitoutumisen reseptoreihin, toimia entsymaattisesti tai nopeuttaa myrkyn eliminointia elimistöstä. Vastamyrkkyjä on monenlaisia: osa on erittäin tarkasti kohdennettuja tiettyä myrkkyä vastaan, osa toimii laajemmilla mekanismeilla.

Teho riippuu myrkyn tyypistä, annostuksesta ja myrkytyksen vaiheesta; oikea diagnoosi ja nopea hoito parantavat tulosta. Monissa tapauksissa vastaanotettava hoito koostuu sekä vastamyrkystä että tukitoimista, decontaminaatiosta ja elintoimintojen turvaamisesta. Joillakin vastamyrkkyillä on rajoitettu aikaikkuna, ja väärä käyttö voi aiheuttaa haittavaikutuksia.

Esimerkkejä yleisesti käytetyistä vastamyrkkyistä ovat: naloksoni opioidiyliannostukseen; N-asetyylikysteiini parasetamolimyrkytykseen; fomepizoli metanolimyrkytykseen tai etyleniglykolimyrkytykseen; hydroksokobalamiini syanidimyrkytykseen; atropiini yhdessä pralidoksimilla organofosfaattimyrkytyksiin; K-vitamiini antikoagulanttien yliannostukseen; protamiini hepariinin kumoamiseen; deferoksamiini rautamyrkytykseen; dimerkaprol sekä EDTA raskasmetallimyrkytyksiin; digoksiini-immunFab digoksiinimyrkytykseen.

Vastamyrkkyjen käyttö ja annostus ovat terapiasta vastaavan ammattilaisen vastuulla; ne ovat osa kokonaisvaltaista myrkytyksen hoitoa, jossa potilaan tilaa seurataan huolellisesti.