Vasodilatointi

Vasodilatointi tarkoittaa verisuonten sileiden lihasten rentoutumista, mikä johtaa valtimoiden ja arteriolien laajenemiseen. Tämä ilmiö lisää kudosten verenkiertoa, pienentää perifeeristä vastusta ja voi alentaa systeemistä verenpainetta. Vasodilataatio on sekä fysiologinen vastine tarpeen mukaan että kliininen keino erilaisten tilojen hoitamiseksi.

Mekanismit perustuvat endoteelin tuottamiin rentouttaviin tekijöihin, kuten typenoksidiin NO ja prostacykliiniin PGI2, sekä muihin endoteeliriippuviin signaalijärjestelmiin. NO aktivoi cGMP- signalointia ja vähentää solunsisäistä Ca2+-tasoa sekä avaa K+-kanavia, mikä johtaa sileän lihaksen rentoutumiseen. Lisäksi edustavat vasodilataatiota osittain endoteelin ulkopuolisten tekijöiden kautta tapahtuvat mekanismit, kuten paikalliset metaboliset tekijät (CO2, H+, adenosine) ja lämmön vaikutus. Endoteelidysfunktio heikentää vasodilatoitumista ja liittyy moniin vaskulaarisiin sairauksiin.

Vasodilaatioa säätelevät sekä paikalliset että järjestelmälliset tekijät. Paikallisesti kudosten hapetustila, metabolia ja lämpötila aiheuttavat autonomaattisesti vaihtuvia laajentumisreaktioita; autonominen hermosto vaikuttaa verisuonten tonukseen ja verenkierron jakautumiseen. Endoteliaalisen toiminnan merkitys on suuri: terve endotelium edistää vasodilataatiota, kun taas puolestaan endoteliaalinen dysfunktio voi lisätä vasokonstriktioita.

Lääkesuositukset ja hoitovälineet koostuvat useista vasodilataattoriryhmistä. Nitraatit vapauttavat NOa ja laajentavat verisuonia; kalsiumkanavan blokkerit laajentavat valtimoita; ACE-estäjät ja ARB:t alentavat verenpainetta vähentämällä angiotensiinin vaikutusta ja lisäämällä bradykininin vasodilatorista vaikutusta. Suorat arteriolivasodilataattorit kuten hydralazine ja minoksidiili sekä paineen Hallinnassa käytettävät valmisteet kuten nitroprussidi voivat olla tarpeen. PDE5-estäjät ja PAH-hoidossa käytettävät prostacyklinien sekä endothelin-reseptorin salpaajat tarjoavat lisäkeinoja. Vasodilataatio on keskeinen ilmiö sekä fysiologiassa että sairauksien hoidossa, ja sen toimivuus riippuu endoteelin terveydestä sekä paikallisista ja järjestelmällisistä säätelymekanismeista.