Varhaislapsuus

Varhaislapsuus viittaa lapsen kehitysvaiheeseen, joka alkaa syntymästä ja päättyy yleensä noin viiden tai kuuden vuoden iässä sekä opetuksen aloittamiseen valmistautumiseen. Tässä vaiheessa kehittyvät nopeasti perusliikunnalliset taidot, kielen osaaminen sekä sosiaaliset ja emotionaaliset valmiudet.

Kehitys varhaislapsuudessa jakautuu useisiin osa-alueisiin. Fyysinen kasvu ja motorinen kehitys, kognitiivinen kehitys, kielellinen kehitys sekä sosiaalinen ja emotionaalinen kypsyminen muodostavat kehityksen perustan. Leikki sekä aikuisten ja muiden lasten kanssa tapahtuva vuorovaikutus antavat lapselle mahdollisuuksia harjoitella taitoja, oppia sääntöjä sekä rakentaa identiteettiä.

Kehitys on yksilöllistä ja ajoittuu eri tavoin, eikä kaikkien vauhdin tarvitse olla sama. Lapsen kasvuun vaikuttavat muun muassa perheen tilanne, kotiympäristö, terveys, ravinto, uni sekä turvalliset, stimuloivat olosuhteet. Riskitekijöitä voivat olla köyhyys, epäjohdonmukainen hoito, traumatisoivat kokemukset ja sosiaalinen eriarvoisuus. Suojelutekijöitä ovat luotettavat aikuiset, laadukas varhaiskasvatus sekä turvalliset ihmissuhteet.

Varhaislapsuutta tuetaan monin tavoin yhteiskunnassa tarjoamalla varhaiskasvatus- ja hoitopalveluita sekä esiopetusta. Näihin voi kuulua päiväkoti- tai kotihoitopalvelut sekä ohjelmat, jotka tukevat lapsen oppimista, itsenäistymistä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Varhainen tuki voi helpottaa koulunkäyntiin siirtymistä ja edistää pitkäjänteistä hyvinvointia.

Yhteenveto: Varhaislapsuus luo perustan elinikäiselle oppimiselle ja hyvinvoinnille; ymmärrys tämän vaiheen merkityksestä auttaa tukemaan kehitystä varhaisella, tavoitteellisella panostuksella.