Varallisuuspohjaisten

Varallisuuspohjaiset viittaavat politiikka- ja sosiaaliturvasuunnittelussa käytettäviin kriteereihin, jotka perustuvat yksilön tai kotitalouden varallisuuteen eli omistetut omaisuudet, säästöt, sijoitukset ja muut varat. Tämä termi kuvaa lähestymistapaa, jossa etuudet tai verotulot määräytyvät osin varallisuuden mukaan, ei pelkästään tulojen tai ansiotiedon perusteella.

Käytännössä varallisuuspohjaiset kriteerit voivat ilmestyä tarkoitetuissa toimenpiteissä kuten varojen tarkistuksessa (asset test), joiden avulla määritellään, kuuluuko henkilö tai kotitalous tietyn tason etuuden piiriin tai kuinka suuret etuudet ovat. Yleisimpiä sovelluksia ovat sosiaali- ja tulonsiirtojärjestelmien tarvehierarkian porrastaminen, asumistuki tai opintotuki, joissa tulojen lisäksi huomioidaan varallisuus. Joissain järjestelmissä omaisuuslait voidaan rajata tiettyjen asioiden ulkopuolelle, kuten ensiasunnon arvo tai elinkaariaikana kertynyt perusvarallisuus.

Varallisuuspohjaisten etuuksien tavoitteena on kohdentaa tukea niille, joilla on todellista tarvetta ja joilta ei odoteta suurta varallisuuden karttumista. Ne voivat lisätä kustannuskohtaisen oikeudenmukaisuuden ja hillitä väärinkäytöksiä, mutta ne voivat myös lisätä hallinnollista monimutkaisuutta sekä kannustimia säästämisen ja omaisuuden kartuttamisen välttämiseksi. Lisäksi varallisuuspohjaisten järjestelmien arvostelussa korostuvat tasavertaisuuden ja universalismin mittasuhteet sekä käytännön toteuttamisen sovittaminen mittaus- ja raportointikustannuksiin.

Varallisuus ja tulot sekä niiden suhde etuuksiin ovat yhteiskuntapoliittisia keskustelunavauksia niin monissa maissa kuin globaalisti.