Valuuttamuodot

Valuuttamuodot tarkoittavat rahayksikön erilaisia ilmenemismuotoja, joita yhteiskunta käyttää kaupankäyntiin, arvon siirtämiseen ja mittaukseen. Ne voivat olla fyysisesti olemassa tai ei-fyysisessä muodossa. Yleinen jaottelu jakaa ne fyysisiin ja ei-fyysisiin muotoihin.

Fyysiset valuuttamuodot koostuvat kolikosta ja setelistä, jotka ovat laillisia maksuvälineitä ja joita yleisesti vastaanotetaan kaupankäynnissä. Fyysisen valuutan tuotanto ja hallinta kuuluu yleensä keskuspankkien tai rahalaitosten toimintaan, ja niiden arvo ja laillinen asema voivat vaihdella maittain.

Ei-fyysiset valuuttamuodot koostuvat pankkitilin saldosta, sähköisestä rahamäärästä sekä maksukorteista, mobiili- ja verkkopohjaisista maksujärjestelmistä. Niihin liittyy yhä enemmän digitaalista arvoa ja tilivaihtoja, jotka mahdollistavat sujuvat ja nopeat maksut ilman fyysistä rahaa.

Uudemmat muotot: Keskuspankin digitaalinen valuutta (CBDC) on hallinnon takaama digitaalinen rahamäärä, joka voi toimia suoraan maksuvälineenä. Kryptovaluutat, kuten Bitcoin ja Ethereum, ovat digitaalisia arvon siirtäjiä, joita markkinat käyttävät maksujen ja arvon siirron välineinä, mutta joita ei välttämättä liitetä valtion liikkeeseenlaskuun. Stabiloituja kryptovaluuttoja (stablecoins) on kehitetty pysymään suhteessa fiat-valuuttaan vakaampina.

Roolit: Valuuttamuodot toimivat arvon mittayksikköinä, vaihdon välineinä, arvon säilyttäjinä ja tilinpitoyksikköinä. Kansalliset lait ja keskuspankit määrittelevät, mitkä muodot ovat laillisia maksuvälineitä ja miten ne tilastoidaan rahamäärien (esim. M0, M1, M2) määrittelyissä.