Valtiosääntöjärjestelmät

Valtiosääntöjärjestelmät viittaa tapoihin, joilla valtiota organisoidaan ja hallitaan. Se kattaa valtion perusrakenteen, kuten lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan jakautumisen. Eri valtiosääntöjärjestelmät heijastavat erilaisia historiallisia, kulttuurisia ja poliittisia kehityskulkuja.

Yleisimpiä valtiosääntöjärjestelmiä ovat parlamentarismi ja presidenttivalta. Parlamentaarisessa järjestelmässä hallitus on vastuussa lainsäädäntöelimelle eli parlamentille. Pääministeri on usein hallituksen johtaja ja hänellä on vahva asema. Presidenttivaltaisessa järjestelmässä presidentti on sekä valtionpäämies että hallituksen johtaja. Presidentti valitaan usein suoraan kansanvaalilla, ja hänellä on omat valtaoikeutensa, jotka eivät ole riippuvaisia parlamentin luottamuksesta.

Monissa maissa käytetään myös sekayhdistelmiä näistä perusmalleista. On myös valtioita, jotka eivät noudata selkeästi näitä malleja, esimerkiksi itsevaltiudessa valta on keskittynyt yhdelle henkilölle tai pienelle ryhmälle ilman merkittävää lainsäädännöllistä tai oikeudellista kontrollia. Valtiosääntöjärjestelmän valinta vaikuttaa syvästi valtion toimintaan, kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä poliittiseen vakauteen. Uudistuksia valtiosääntöjärjestelmään voidaan tehdä esimerkiksi perustuslain muuttamisella.