valtiosääntöjärjestelmät

Valtiosääntöjärjestelmät viittaavat tapoihin, joilla valtion valta on organisoitu ja jaettu. Keskeisiä näkökulmia ovat hallitusmuoto, lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta sekä niiden suhteet toisiinsa. Yleisimpiä hallitusmuotoja ovat tasavalta ja monarkia. Tasavallassa valtionpäämies valitaan yleensä kansan tai sen edustajien toimesta, kun taas monarkiassa valta periytyy.

Valtiosääntöjärjestelmissä voidaan erottaa erilaisia vallanjako-oppiin perustuvia malleja. Parlamentarisessa järjestelmässä toimeenpanovalta (hallitus) on vastuussa lainsäädäntövallalle (parlamentti) ja tarvitsee sen luottamuksen pysyäkseen vallassa. Presidenttivaltaisessa järjestelmässä toimeenpanovalta ja lainsäädäntövalta ovat selkeämmin erillään, ja presidentti on sekä valtionpäämies että hallituksen johtaja, joka ei ole suoraan vastuussa parlamentille. Sekajärjestelmä yhdistelee piirteitä molemmista.

Lainsäädäntövallan keskittymisen aste vaihtelee. Yksikamarisissa parlamenteissa kaikki lainsäädäntövalta on yhdessä elimessä, kun taas kaksikamarisissa parlamenteissa valta jakautuu kahden kamarin kesken, jotka voivat toimia eri periaatteilla. Tuomiovallan itsenäisyys on tärkeä periaate, joka turvaa oikeusvaltion toteutumisen. Valtiosääntöjärjestelmien tarkoituksena on määritellä vallankäytön rajat ja turvata kansalaisten oikeudet.