Valtioapuja

Valtioapuja ovat julkisen sektorin tarjoamia taloudellisia tukimuotoja, joita valtio myöntää yksilöille, yrityksille, toimialoille tai alueille. Tuki voidaan suunnata taloudellisen toimeliaisuuden edistämiseen, työpaikkojen säilyttämiseen sekä rakenteellisten muutosten tukemiseen. Valtioapuilla pyritään vaikuttamaan markkinoiden kilpailutilanteisiin, investointeihin sekä julkisen talouden tavoitteisiin kuten kasvuun ja hyvinvointiin.

Yleisiä keinoja ovat suorat avustukset, tuet ja rahastot, verohuojennukset, sekä lainat ja lainojen takeet tai takaukset. Lisäksi käytetään sektorikohtaisia tukia kuten tutkimus- ja kehitystukea (R&D), energiatukea sekä ympäristö- ja aluekehitystyökaluja. Tukia voidaan kohdentaa pk-yritysten kasvun tueksi, suurten investointien käynnistämiseen, osaamisen kehittämiseen sekä alueellisten kehityserojen kaventamiseen.

EU:n valtiontukisäännöt ohjaavat monia valtioapuja. Tukien myöntäminen pyritään rajoittamaan kilpailun vääristymiä, ja tietyt tukimuodot tai alueet voivat vaatia Euroopan komission hyväksyntää tai soveltua De Minimis -käytäntöä sekä block exemptions -asetuksia. Kansallisessa kontekstissa säännöt määrittelevät, kenelle tuet ovat sallittuja, millä ehdoilla ja miten niitä valvotaan ja raportoitavaksi asetetaan.

Valtionapujen hallinto ja seuranta hoidetaan yleensä ministeriöiden, virastojen ja alueellisten viranomaisten kautta. Hakemukset käsitellään suhteessa budjettiin ja vaikuttavuuteen, ja tuet voidaan joissakin tapauksissa periä takaisin ehtojen rikkomisen sattuessa.

Lisätietoja: valtiontuki, julkinen tuki, tutkimus- ja kehitystuket.