Valmistelulepingut

Valmistelulepingut ovat viranomaistoiminnassa käytettäviä asiakirjoja, joiden tarkoituksena on sopia valmistelutyön tavoitteista, laajuudesta sekä vastuista ennen hallituksen tai muun viranomaisen päätöksentekoa. Niitä käytetään, kun eri toimijat – esimerkiksi ministeriöitä, virastoja, kuntia tai sidosryhmiä – aloittavat yhteistyön erikokoisen ohjelman, lainsäädäntön tai politiikan kehittämiseksi.

Sisältö ja tarkoitus

Valmistelulepingut yleensä määrittelevät:

- tavoitteet ja valmistelun laajuus

- osallistuvat tahot ja niiden roolit

- tiedon tarpeet, tutkimus- ja tiedonkeruutehtävät sekä aineistot

- aikataulut, päätöksentekomileistit sekä tiekartta

- arviointikriteerit ja menettelyt mahdollisten riskien hallitsemiseksi

Prosessi ja asema

Valmistelulepingut laaditaan varhaisessa valmisteluvaiheessa ja voivat syntyä työnjaon sekä yhteistyökäytäntöjen selkeyttämiseksi. Niihin sisältyvä yhteistyö voi koskea useita virastoja, paikallishallintoa sekä elinkeino- ja työmarkkinaosapuolia. Oikeudellinen sitovuus vaihtelee: ne ovat pääsääntöisesti ei-lainvoimaisia ohjausasiakirjoja, eivätkä ne sido lainsäädäntöä samalla tavalla kuin lakiehdotukset, mutta ne voivat ohjata prosessin avoimuutta ja tehokkuutta.

Merkitys

Valmistelulepingut parantavat päätöksenteon johdonmukaisuutta, ehkäisevät päällekkäisyyksiä ja selkeyttävät vastuita sekä aikatauluja. Niiden avulla pyritään sekä sisäisen laadun että ulkoisen läpinäkyvyyden lisäämiseen valmistelussa, erityisesti keskushallinnon ja EU-asioiden käsittelyssä.

Katso myös

Valmistelutyö

Lakiehdotus

Hallinnon yhteistyökäytännöt