Valaistusmäärästä

Valaistusmäärästä puhuttaessa viitataan siihen, kuinka paljon valoa kohdistuu tilaan tai pintaan. Valaistuksen määrä vaikuttaa näkyvyyteen, turvallisuuteen ja tilan kokemukseen. Keskeisiä suureita ovat illuminance eli valaistuksen kirkkaus, kokonaismäärä lumenissa sekä luminanssi, jolla kuvataan pinnan kirkkautta.

Illuminance mittaa valoa pinta-alaa kohti (lux, lx). Lumen kuvaa valon kokonaissummaa, joka syntyy tai heijastuu. Luminanssi puolestaan kuvaa pinnan näkemää kirkkautta (cd/m2).

Valaistusmäärän ohjauksessa käytetään kansainvälisiä standardeja, kuten CIE:n suosituksia sekä eurooppalaisia EN 12464-1 -standardeja. Suomessa sovelletaan myös SFS EN 12464 -ohjeistuksia. Näiden avulla määritellään tavoiteltavat valaisuarvot erilaisiin tiloihin sekä käytäntöihin, kuten työ- ja oppimistilanteisiin.

Suunnittelussa ja käytössä mittauksia ja laskentaa käytetään sekä energiatehokkuuden että käyttäjäkokemuksen optimoimiseksi. Valaistusmäärän hallinta sisältää tilan käyttötarkoituksen huomioimisen, päivänvalon hyödyntämisen sekä valaistusjärjestelmän oikeanlaiset sijoitukset ja säädettävyyden. Mittauksissa käytetään lux-mittareita, ja laadullinen arviointi tukee numeerisia laskelmia.

Esimerkkejä suositelluista arvoista: toimistotyötilat ja luokat 300–500 lux; käytävät 100–200 lux; kauppatilat 200–500 lux; ulkona, yleisillä kevyillä reiteillä 5–20 lux riippuen alueesta ja turvallisuusvaatimuksista.