Vakiinnutunut

Vakiinnutunut isä Suomen kielen adjektiivi, jolla tarkoitetaan jotakin, joka on tullut vakiintuneeksi, vakaantunut tai osaksi arkipäivän käytäntöjä, normeja tai järjestelmiä. Sillä viitataan usein ilmiöihin, jotka ovat saavuttaneet laajan hyväksynnän ja joiden muuttaminen on hankalaa tai hidasta. Vakiinnutunut tila voi koskea esimerkiksi käytäntöjä, asemaa ja järjestelmiä sekä yleistä käsitystä tai tulkintaa, joka on muodostunut ajan saatossa.

Etymologia ja muoto. Sana liittyy verbeihin vakiinnuttaa ja vakiintua, ja se kuvaa tilaa, joka on syntynyt jonkin prosessin seurauksena. Kansan- ja virallisessa kielenkäytössä vakiinnutunut voi esiintyä sekä substantiivien määrittelijänä että adjektiivina, usein semanttisesti korostaen sitä, että asia on vakiintunut ja pysyvä.

Käyttö ja merkitys. Vakiinnutunutta tilaa käytetään yleisesti kuvaamaan normeja, käytäntöjä, instituutioita tai aseman paikkansa vahvistunutta tilaa. Se esiintyy usein muodollisessa, akateemisessa tai julkisessa keskustelussa, kuten politiikassa, sosiologiassa ja hallinnossa. Esimerkkejä ovat vakiintunut käytäntö, vakiintunut asema tai vakiintunut käsitys. Erityinen vivahde on, että vakiinnutunut korostaa prosessissa tapahtunutta sitkeää ja pitkäjänteistä kehitystä.

Lähisukulaiset termit. Lähellä ovat vakiintunut (established), vakiinnuttaa (to establish) sekä vakiintuminen (establishment). Näiden kanssa vakiinnutunut jakaa pohjanmukaisen merkityksen, mutta painottaa eri tavoin prosessin tulosta ja sen pysyvyyttä.

See also: vakiintunut, vakiinnuttaa, vakiintuminen, normi.