Unohtuminen

Unohtuminen on muistijärjestelmän ilmiö, jossa aiemmin opitut tiedot eivät enää ole helposti palautettavissa tai ne vaikuttavat kadonneilta. Se on sekä normaali osa päivittäistä muistitoimintaa että osa monimutkaisempia muistihäiriöiden ilmenemismuotoja.

Unohtuminen syntyy monien mekanismien seurauksena. Koodauksen epäonnistuminen tarkoittaa, että tapahtuma ei tallentunut muistivarastoon. Muistijälkien hajoaminen ajan myötä eli haalistuminen on yleinen ilmiö. Häiritsevät muistututkimukset, eli interferenssi, voivat estää vanhan tai uuden tiedon palauttamisen. Palautusvaikeudet johtuvat siitä, että oikeat palautusvihjeet puuttuvat, jolloin muistikuvaa ei saa helposti esiin; tämä tunnetaan palautusvaikeutena. Lisäksi unohtuminen voi johtua kontekstin tai tilannesuhteiden puutteesta: kontekstuaalinen palautus parantaa muistia.

Unohtuminen liittyy sekä normaaliin ikääntymiseen että erilaisiin tiloihin kuten stressiin, väsymykseen, masennukseen ja huumeisiin tai lääkitykseen. Se esiintyy normaalina ilmiönä sekä vakavampien sairauksien yhteydessä kuten aivorappeuman, dementia tai amnesia.

Yksilöt voivat hallita unohtumista käytännön keinoilla kuten toiston ja palautusvihjeiden hyödyntäminen, yhteenvetojen tekeminen, riittävä uni ja stressinhallinta sekä muististrategioiden harjoittaminen. Jos unohtuminen on äkillistä, voimakasta, tai vaikuttaa arkeen, se kannattaa arvioida terveydenhuollon ammattilaisen toimesta.