palautusvihjeet

Palautusvihjeet ovat muistitutkimuksessa ja opetuksessa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan keinoja, jotka helpottavat tallennetun tiedon palauttamista muistista. Ne voivat olla sisäisiä, kuten mielialan tai hengityksen tilaa vastaavia tiloja, tai ulkoisia, kuten kontekstuaalisia tai sanallisia vihjeitä.

Termi muodostuu sanoista palautus (retrieval) ja vihjeet. Se vastaa englanninkielistä retrieval cues, jota käytetään laajasti kognitiivisessa psykologiassa. Suomessa käsite esiintyy pääasiassa muistia ja oppimista käsittelevässä kirjallisuudessa.

Tyyppejä ovat esimerkiksi semanttiset vihjeet (merkitykseen liittyvät vihjeet), fonologiset vihjeet (äännesävel tai alkusanat), kontekstuaaliset vihjeet (ympäristö tai tilanne) sekä tilan- tai mielentilaan liittyvät vihjeet. Vihjeet voivat toimia joko palauttavan prosessin käynnistäjinä tai vahvistajina, jotka parantavat oikean vastauksen löytymistä.

Käytännön sovelluksissa palautusvihjeitä hyödynnetään esimerkiksi opetuksessa siten, että opiskelijoita kannustetaan palauttamaan muistuttavia vihjeitä, kuten avainsanoja tai kuvia, tai kontekstin avulla. Tutkimuksessa vihjeet auttavat tutkimaan muistin eri osa-alueita ja voivat tukea muistitekniikoita sekä muistiongelmien hoitoa.

Rajoitteet: vihjeet voivat lisätä väärien palautusten riskin, jos ne ovat epäkelpoja tai johtavat illuusioon muistista. Lisäksi muistissa palautuva tieto voi riippua alkuperäisestä tallennus- tai toistovälineestä (tallennuksen spesifisyyden periaate), jolloin vihjeiden tehokkuus on tilannesidonnaista.