Ulostetutkimuksia

Ulostetutkimuksia ovat laboratorioanalyysejä, joissa tutkitaan ulostetta tarkoituksena tukea diagnoosia, seurata sairauksien etenemistä sekä kartoittaa suoliston tilaa. Niiden laajuus on monimuotoinen: tutkimukset voivat kohdistua infektioiden selvittämiseen, tulehduksellisten ja haavautuvien suolistosairauksien osoittamiseen sekä suoliston mikrobiston ja haima- tai ruuansulatuskanavan toiminnan tutkimiseen.

Yleisimmät tutkimusmenetelmät ovat ulosteviljelyt bakteeri-infektioiden toteamiseksi sekä mikroskopia loisten löytämiseksi. Nykyisin käytetään myös molekyylitieteellisiä menetelmiä, kuten PCR-pohjaisia testisarjoja patogeenien havaitsemiseksi sekä laajempia metagenomisen sekvensoinnin lähestymistapoja suoliston mikrobiston tutkimiseen. Tutkimukset voivat kattaa bakteeri-, virus- ja loistopaneelit sekä kohdentuvat tulehduksellisiin markerreihin.

Käytännöt kattavat sekä infektiologiset arvot että tulehduksellisten ja haavainen sairauksien määrittämisen. Esimerkiksi fekaalinen calprotectin tai lactoferrin antavat viitteitä tulehduksesta, kun taas fekaalinen piilevän veren testi (FIT/gFOBT) on yleinen seulontamenetelmä suoliston syövän kartoittamiseen. Lisäksi ulostetutkimuksia käytetään yksilöllisen hoidon suunnittelussa, seurannassa ja rokotteen tai antibioottien vaikutusten arvioinnissa.

Näytteiden keräys ja käsittely vaativat huolellisuutta: näyte kerätään asianmukaisessa astiassa, toimitetaan laboratorioon säilytettynä oikeaan lämpötilaan ja mahdolliset esijohninnat sekä ravitsemukselliset tekijät voivat vaikuttaa tuloksiin. Tulokset tulkitaan osana kliinistä kokonaisuutta, ottaen huomioon potilaan oireet ja taustat.