UVBsäteilyä

UVB-säteilyä tarkoitetaan ultraviolettien säteiden osaa, jonka aallonpituudet ovat noin 280–315 nanometriä. Se kuuluu auringon UV-säteilyyn, ja suurin osa UVB:stä ei pääse maahan otsonikerroksen suojatessa. Maapinnalle saavuttava UVB vaihtelee päivästä, vuodesta, sijainnista sekä otsonikerroksen tilasta. UVB-säteily on voimakasta, ja altistukseen vaikuttavat sekä ihon palamiskyky että altistuksen kesto.

Terveyden kannalta UVB aiheuttaa ihon punoitusta ja DNA-vaurioita, ja pitkäaikainen altistuminen lisää ihosyöpien riskin, mukaan lukien tyvisolusyöpä, oksasolusyöpä sekä melanooma. Se vaikuttaa myös ihon ikääntymiseen ja silmien terveyteen. Liiallinen UVB-altistus on haitallista, mutta lyhytaikainen, hallittu altistus on välttämätöntä D-vitamiinintuotannolle.

UVB:n rooli D-vitamiinin muodostuksessa on merkittävä: se muuttaa ihossa 7-dehydrokolesterolin pre-vitamiini D3:ksi, josta keho muodostaa lopulta D-vitamiinia. Kohtuullinen altistus riittää useimmille, mutta yksilölliset tekijät kuten ihon pigmentaatio, maantieteellinen sijainti ja vuodenaika vaikuttavat tarvittavaan aikaan.

Ekologiset vaikutukset: UVB-säteily vaikuttaa fotosynteesiin kasveissa ja voi altistaa merieliöitä, kuten koralleja, vaurioille. Otsonikerroksen väheneminen lisää UVB-säteilyn määrää maapinnalle, mikä korostaa tarvetta suojautumiselle ja otsonin suojelemiselle.

Turvallisuus ja suojautuminen: suojautuminen sisältää vaatteet, hattua ja varjoa sekä aurinkovoidetta, joka suodattaa UV-säteilyä (SPF). Keskellä päivää UV-indeksi luo ohjeen päivittäisestä riskistä; tarpeen mukaan yllä mainituilla keinoilla voidaan vähentää altistumista.