Työkuorman

Työkuorma on termi, jolla kuvataan työn määrää, jonka työntekijä tai työyksikkö on velvoitettu suorittamaan tietyssä ajassa. Se kattaa sekä objektiivisen määrän, kuten tehtävien lukumäärän ja työajan, että työn vaatimukset, kuten tehtävien monimutkaisuuden, aikapaineet sekä kognitiivisen tai fyysisen rasituksen. Eri konteksteissa puhutaan työkuormasta sekä sen dynamiikasta että sen hallinnasta.

Suomen kielessä työkuorma ja työkuormitus ovat laajalti käytettyjä ilmaisuita. Työkuorman genetiivimuoto “työkuorman” esiintyy yleisesti ilmaisuissa kuten “työkuorman jakaminen” tai “työkuorman hallinta.” Etymologisesti sana koostuu sanoista työ ja kuorma, joilla viitataan työn asettamaan rasitukseen.

Organisaatiot seuraavat työkuormaa osana työterveyttä ja turvallisuutta sekä tuottavuuden hallintaa. Arviointi voi olla sekä objektiivista että subjektiivista: tehtävien määrä, työaikataulut ja käynnissä oleva tuotantopaine ovat objektiivisia mittareita, kun taas koettu kuormitus, stressi ja palautuminen kerrotaan usein kyselyin. Käytössä ovat muun muassa työtehtäväanalyysit ja joissakin yhteyksissä kognitiivisen kuormituksen mittarit kuten NASA-TLX.

Työkuorman hallinta tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kuormitus voidaan tasata ja vähentää siten, että työn sujuminen ja turvallisuus paranevat. Käytännössä toimenpiteitä voivat olla tehtävien uudelleenjaotus, prosessien parantaminen, automaatio, henkilöstöresurssien lisäys, parempi vuorosuunnittelu sekä taukojen ja palautumisen aikatauluttaminen. Työkuorman seuraaminen ja palautemekanismit auttavat ennaltaehkäisemään ylikuormitusta, virheitä ja työperäisiä sairauksia.