Tutkintorakenteiden

Tutkintorakenteet ovat korkeakouluissa käytössä olevia suunnitelmia siitä, miten tutkinto tai muu kelpoisuus muodostetaan ja saavutetaan. Ne määrittelevät, mitä opintoja tutkinto muodostuu, mitkä opinnot ovat pakollisia ja mitkä valinnaisia, sekä kuinka suuri osa opintopisteistä kuluu kullekin kokonaisuudelle. Tutkintorakenteet sisältävät myös kieli- ja harrastelu- sekä opinnäytetyövaatimukset sekä muut mahdolliset harjoitteluvaatimukset.

Opintopisteet, tavallisesti ECTS-pisteet, kuvaavat opintojen määrää. Rakenne koostuu moduuleista tai kursseista, joille on asetettu oppimistavoitteet sekä suoritustavat. Tutkintorakenteisiin sisältyvät usein myös yleiset opinnot, työelämäyhteydet ja kieliopinnot sekä opinnäytetyö.

Suomessa tutkintorakenteet ovat osa korkeakoulutuksen sääntelyä; niitä ohjaavat sekä kansallinen lainsäädäntö että kansainväliset kehykset kuten Bologna-prosessi ja eurooppalaiset laadunvarmistus- sekä tutkintoviitekehykset. Tutkintorakenteet edistävät opiskelun siirrettävyyttä, vertailtavuutta ja kansainvälistä liikkuvuutta sekä tukevat laadunvarmistusta.

Jokainen korkeakoulu laatii oman tutkinto-ohjelmansa opetussuunnitelman, jossa esitetään tutkinnon rakenne: pakolliset ja valinnaiset opinnot, opinnäytetyö sekä mahdolliset harjoittelut. Rakenne voi muuttua ajan myötä vastaamaan työelämän vaatimuksia ja kansainvälistä yhteistyötä. Suomessa noudatetaan yleensä Bologna-järjestelmän kolmoisvaihetta: alempi korkeakoulututkinto (kandidaatin tutkinto), ylempi korkeakoulututkinto (maisterin tutkinto), sekä lisensiaatti- ja tohtoritason tutkinnot.