Tuotantopisteet

Tuotantopisteet ovat tuotantojärjestelmän keskeisiä solmuja, joissa raaka-aineista tai valmiista osista syntyy tuotetta tai tuotteen osakokonaisuus. Ne voivat vastata pienestä työaseman mukaan koostetusta yksiköstä, koko prosessilinjan vaiheesta, tai täysin automatisoidusta tehtaalayksiköstä. Tuotantopisteet muodostavat yhdessä verkon, jossa materiaalit virtaavat kohti loppukäyttäjää.

Jokaisella pisteellä on ominaisuuksia kuten kapasiteetti (tuotantoyksikköä/time), läpimenoaika, tuotantonopeus, sekä kiinteät ja muuttuvat kustannukset. Lisäksi tarvittavat resurssit (koneet, henkilöstö, energia) sekä mahdolliset varastointi- ja siirtokustannukset. Pisteiden välillä on virtoja tai reittejä, jotka kuvaavat materiaalin siirtymää ja siirtopäivämääriä.

Käytössä tuotantopisteitä käytetään operatiivisessa suunnittelussa ja optimoinnissa. Ne ovat olennainen osa matemaattisia malleja, kuten verkko- ja lineaariohjelmoinnin malleja, joissa tavoitteena on minimoi kustannukset, tasata kapasiteettia tai täyttää kysyntä. Pisteisiin liitetään usein kysyntä, toimitusajat sekä varastokustannukset, jotta kokonaisnäkymä voidaan optimoida.

Tyypillisiä esimerkkejä ovat tuotantolaitoksen työasema, kokoonpanolinja, konepajapiste tai erillinen tuotanto- tai laadunvarmistuspiste. Verkkomallissa useita pisteitä yhdistetään vaihtoehtoisiksi reitteiksi; päätöksenteko voi koskea tuotantopisteiden käytettävyyttä, tuotantosekvenssiä ja kapasiteetin kohdentamista.

Esimerkki: kahdella pisteellä A ja B, joissa A tuottaa komponenttia ja B kokoonpanon. A:lla on rajoitettu kapasiteetti ja tuotantokustannukset, B:llä omat kustannuksensa. Yhteinen optimo voi määrittää, kuinka suuret määrät kummastakin pisteestä tulisi valmistaa vastatakseen kysyntään sekä minimoidakseen kokonaiskustannukset.