Tuoksut

Tuoksut ovat haihtuvia kemiallisia yhdisteitä, joita hajuaisti havaitsee. Ne voivat olla luonnollisia, kuten eteeriset öljyt kasveista ja kukista, tai synteettisiä, joita valmistajat käyttävät tuoksuttamaan kosmetiikkaa ja puhdistusaineita. Havaitseminen ja arvostus vaihtelevat yksilöllisesti sekä kulttuurisesti.

Tuoksuja rakennetaan kolmen notekategorian avulla: huippu- ja alkunuotteet, sydämen nuotteet sekä pohjanuotteet. Huippunuotteet antavat ensivaikutelman, sydämen nuotteet muodostavat tuoksun keskiosan, ja pohjanuotteet kestävät pidempään. Ne voivat olla peräisin luonnosta tai tuotettuja laboratoriossa.

Luokituksessa käytetään usein tuoksuklassia, kuten sitruksinen, kukkainen, vihreä, puinen ja mausteinen. Tuoksuja käytetään hajuvesissä, kosmetiikassa, siivous- ja hygieniatuotteissa sekä aromaterapiassa. Valinta riippuu mieltymyksestä, tilanteesta ja halutusta vaikutuksesta.

Historiaan liittyen tuoksut ovat osa kulttuuria kautta aikojen. Antiikin Egyptistä ja Kreikasta eteenpäin Grasse on ollut keskeinen tuoksualan keskus 1600–1900-luvulla. Uudet synteettiset yhdisteet mullistivat alan. Turvallisuutta säädellään nykyisin IFRA:n suosituksilla ja EU:n kosmetiikkalainsäädännöllä, ja tuotteet on merkitty allergeenien varalta.

Olfaktometria mittaa hajuaistin herkkyyttä standardoiduilla menetelmillä. Haju- ja muistikokemukset ovat osittain subjektiivisia, mutta tutkimus auttaa ymmärtämään, miten konteksti, kulttuuri ja yksilölliset erot vaikuttavat tuoksujen kokemiseen.