Tunnistuskoetta

Tunnistuskoe on kognitiivinen testi, jossa tutkittavan tehtävänä on päättää, onko esitetty ärsyke aikaisemmin nähty vai ei. Sillä tutkitaan tunnistusmuistia ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Tunnistuskoetta käytetään sekä tutkimuksessa että kliinisessä arvioinnissa, ja sitä voidaan soveltaa eri aistien ja ärsykkeiden parissa, kuten sanojen, kasvojen tai esineiden tunnistamiseen.

Tyypillisesti koe etenee kahdessa vaiheessa. Ensin osallistuja altistetaan useille ärsykkeille (harjoitus- tai opetusvaihe). Tämän jälkeen suoritetaan testivaihe, jossa esitetään sekä aiemmin nähtyjä että uusia ärsykkeitä, ja osallistuja merkitsee, onko jokainen ärsyke tuttu. Tulokset ilmoitetaan usein tarkkuutena, osumaprosenttina sekä vääräilgonsa (virheellinen tunnistus). Joissakin versioissa käytetään kyllä/ei -vastauksia, pakotettua valintaa tai luottamustason arviointia. Analyyseissä voidaan soveltaa signaalinkäsittelyn teoriaa, mikä tuottaa mittarit kuten herkyys ja kynnystaso.

Käyttötarkoitukset ja sovellukset vaihtelevat tutkimuksesta kliiniseen diagnostiikkaan. Tunnistuskoetta käytetään muistiongelmien ja aivoperäisten sairauksien, kuten amnesian tai Alzheimerin taudin arvioinnissa, sekä yleisessä kognitiivisten toimintojen tutkimuksessa. Se auttaa erottamaan tunnistusvalinnan eri osa-alueet (tunnistus vs. muistaminen) ja vertailemaan potilaiden suoriutumista kontrolliryhmiin.

Rajoitteita ovat puolueellisuus, oppimis- tai väsymysohjeiden vaikutus sekä tehtävän luonteen herättämä subjektiivinen luottamus. Lisäksi tunnistuskoe ei yksin määritä muistin laatua, vaan vaatii usein useamman testin osana kokonaisarviota.