Tulliliittojen

Tulliliitto on valtioiden välinen taloudellinen integraation muoto, jossa jäsenvaltiot poistavat sisäiset tullimaksut tavaroiden kaupankäynniltä, muodostavat yhteisen ulkoisen tullin ja soveltavat yhteistä kauppapolitiikkaa. Tällainen järjestely pyrkii helpottamaan kaupankäyntiä, lisäämään kilpailuetua ja helpottamaan tavaroiden liikkuvuutta.

Keskeisiä piirteitä ovat sisäisen kaupan esteiden purkaminen, yhteinen ulkoinen tullitariffi sekä yhteiset säännöt alkuperästä ja kauppapolitiikasta. Jäsenmaat koordinoivat tullilainsäädäntöä, tullivalvontaa sekä kaupan sääntöjä, ja päätöksentekoon voidaan käyttää yhteistä hallinnollista rakennetta. Tulliliittoihin liittyy usein myös yhteiset mekanismit alkuperäisyyden todentamiseksi sekä toimielinten täytäntöönpano.

Käytännön esimerkkejä ovat historialliset ja nykyiset rakenneyhteydet. Yksi tunnettu historiallinen esimerkki on Zollverein, Saksan ja muiden saksankielisten maiden yhteinen tulliliitto 1800-luvulla. Nykyisin suurin ja viime kädessä keskeisin tulliliitto on Euroopan unionin tulliliitto, joka kattaa EU-maat sekä yhteisen ulkoisen tullin ja kauppapolitiikan. Muita esimerkkejä ovat Turkin tulliliitto EU:n kanssa sekä alueelliset järjestöt kuten Andien yhteisö ja Itä-Afrikan yhteisö.

Tulliliitto eroaa vapaakauppa-alueesta siinä, että siinä on yhteinen ulkoinen tullitariffi ja yhtenäinen kauppapolitiikka kaikkien jäsenmaiden kanssa. Tämä asema eroaa muuttuvista tullimalleista ja erityisjärjestelyistä, joita löytyy vapaakauppa-alueilta sekä täydelliseltä talousunilta, jossa on syvempää integraatiota talouden tekijöiden, kuten pääomien ja työvoiman, vapaasta liikkuvuudesta.