Tulliliittoihin

Tulliliittoihin viittaamalla tarkoitetaan alueellisia taloudellisia integraatioita, joissa jäsenvaltiot poistavat toisiltaan tullit sisämarkkinoilla ja sitoutuvat yhteiseen ulkoiseen tullitariffiin sekä yhteiseen tullipolitiikkaan. Tällainen järjestelmä tarkoittaa, että ulkomaankaupan hallinta ja tullihoito ovat yhdenmukaisia kaikkien jäsenten kesken. Tulliliitot eroavat esimerkiksi vapaakauppaliitoista siinä, että niiden ulkoinen tariffi on yhtenäinen eikä kuhunkin maahan sovelleta erillisiä tulleja.

Keskeisiä piirteitä ovat sisäisten tullien poistaminen, yhteinen ulkoinen tullitariffi sekä usein yhdenmukaistetut tullimenettelyt ja säännöt alkuperäisyyden varmistamiseksi. Alueellinen integraatio voi sisältää myös yhteisen kauppapolitiikan ja valvontamekanismit, jotka nopeuttavat tavaroiden, palveluiden ja investointien vapaata liikkuvuutta. Tulliliittoihin liittyy kysymyksiä ja haasteita, kuten jäsenvaltioiden suvereniteetin sekä tulo- ja verotustuottojen sopeuttaminen yhteiseen politiikkaan sekä erityisesti herkkiä aloja koskevat kompensaatiostrategiat.

Esimerkkejä tulliliitoista ovat Euroopan unioni, joka muodostaa suurimman ja pitkälle kehittyneen tulliliiton, sekä Mercosur Etelä-Amerikassa. Muita alueellisia ryhmiä voidaan joskus luokitella tulliliittojen alaryhmiksi, kun niillä on yhteinen ulkoinen tullitariffi ja sovellettava tullipolitiikka.

Tulliliittojen tavoitteena on lisätä markkinoiden tehokkuutta, kasvattaa kauppaa ja investointeja sekä tukea talouskasvua, mutta ne edellyttävät politiikan yhteensovittamista ja sopeutumisvaiheita jäsenvaltioiden välillä.