Tulehdusriski

Tulehdusriski tarkoittaa yksilön todennäköisyyttä saada tulehdusreaktio tai tulehduksellinen komplikaatio, kuten infektio. Riskiä arvioidaan sekä potilaan ominaisuuksien että tilanteen tekijöiden perusteella, esimerkiksi kirurgisen toimenpiteen, laitteen asentamisen tai kroonisen tulehduksellisen tilan yhteydessä. Tulehduksellinen vaste voi olla hyödyllinen puolustusmekanismi, mutta liiallisena tai kroonistuneena se voi aiheuttaa haittaa.

Keskeisiä riskitekijöitä ovat ikä, immuunivasteen heikkeneminen, aliravitsemus, diabetes ja muu krooninen sairaus (munuais-, maksa-, sydän- ja keuhkosairaudet), ylipaino, tupakointi sekä alkoholin runsas käyttö. Lisäksi toimenpiteet, kuten leikkaukset, implanttien käyttö, putkitukset ja muut invasiiviset hoidot sekä korkea tartuntariski ympäristössä lisäävät tulehdusriskin mahdollisuutta. Rokotukset ja pienentävät infektioriskejä painottavat tekijät voivat vähentää riskiä.

Arviointi perustuu potilaskertomukseen, kliiniseen tutkimukseen ja laboratoriotestien, kuten C-reaktiivisen proteiinin (CRP), valkosolujen ja prokalcitoninin tuloksiin. Riskin suunnittelussa käytetään mahdollisesti riskilaskureita, jotka auttavat kohdentamaan ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä. Ennaltaehkäisyyn kuuluvat hyvä käsihygienia, aseptinen tekniikka toimenpiteissä, antibioottiprofylaksia tarvittaessa, rokotukset sekä taustasairauksien optimaalinen hoito, ravitsemus ja elämäntapamuutokset.

Jos tulehdusriski on korkea, hoitoprosessi sisältää tiheän seurannan, varhaisen infektiokomplikaatioiden havaitsemisen ja riskin mukaan räätälöidyt hoitotoimet. Tavoitteena on vähentää komplikaatioita, kuten sepsistä, ja parantaa toipumista. Riski on dynaaminen ja muuttuu hoidon aikana, joten säännöllinen uudelleenarviointi on olennaista.