Tulehdusarvoja

Tulehdusarvoja ovat veressä mitattavia biomarkkereita, jotka viittaavat elimistön tulehduksen aktiivisuuteen. Yleisimmin puhutaan C-reaktiivisesta proteiinista (CRP), erittelynopeudesta (ESR), prokalsitoniinista (PCT) sekä valkosolujen määrästä. Näitä arvoja käytetään tukemaan kliinistä arviointia, mutta ne eivät yksin riitä taudin diagnoosiin.

CRP on maksan tuottama proteiini, joka nousee nopeasti tulehduksen kohdatessa. Se antaa nopean kuvan tulehduksen voimasta: normaalisti alle noin 5 mg/L, ja arvo voi nousta huomattavasti bakteeri-infektion, kudostuhojen tai autoimmuunisairauksien yhteydessä. CRP laskee nopeasti, kun tulehdus vetäytyy.

ESR mittaa veriseerumin punasolujen sedimentaatiota valmiin tuntia aikana. ESR:n arvo voi nousta monissa tulehduksellisissa tiloissa ja sairauksissa, mutta se on varsin epäspesifi ja vaihtelee laboratorioittain sekä yksilöllisesti.

Prokalsitoniini on spesifimpi bakteeri-infektioille; normaalisti alle noin 0,1 ng/mL. Nousu PCT-arvossa voi viitata vakavaan bakteeri-infektioon tai sepsikseen ja sitä voidaan käyttää antibioottien aloitus- tai lopetuspäätösten tukena.

Valkosolujen määrä (leukosyytit) on yleinen tulehduksen osoitin; normaalisti noin 4–10 x 10^9/L. Nousut voivat kuvastaa infektioita, tulehduksellisia tiloja tai stressireaktioita; poikkeavuudet on tulkittava yhdessä muiden löydösten kanssa.

Tulehdusarvot antavat kokonaiskuvan, mutta ne ovat epäspesifisiä. Tulkinta riippuu kliinisestä koostetusta arvioinnista ja hoitovasteen seurannasta. Arvot voivat vaihdella iän, raskausvaiheen, lääkityksen ja muun terveyden mukaan.