Tukimateriaalista

Tukimateriaalista on termi, jota käytetään kuvaamaan materiaaleja, jotka täydentävät pääsisältöä tukien oppimista, tutkimusta tai viestintää. Tukimateriaalit tarjoavat lisäselvityksiä, käytännön esimerkkejä tai lisäaineistoa, eikä niitä välttämättä lueta itsenäisininä kokonaisuuksina.

Tukimateriaalin tyypit vaihtelevat kontekstin mukaan. Koulutuksessa yleisiä muotoja ovat diat, käsinannot, vihkoset, lisäluettelo, sanakirjat, videot, simuloinnit sekä tehtävä- ja harjoitusmateriaalit. Tutkimuksessa tukimateriaaliksi voivat toimia liitteet, menetelmäkuvaukset, lisätiedot ja datat sekä koodivarastot. Viestinnässä ja julkisessa saavutettavuudessa tukemina voivat olla ohjeet, kuvailut, kuvamateriaali tai interaktiiviset elementit.

Käyttötarkoitus on tukea ymmärrystä, tarjota vaihtoehtoja oppimiselle ja mahdollistaa syvällisempi perehtyminen aiheeseen. Tukimateriaalit tukevat erilaisten oppijoiden tarpeita, helpottavat harjoittelua ja edistävät saavutettavuutta sekä itsenäistä opiskelua. Ne voivat myös helpottaa kriteerien ja tavoitteiden saavuttamista tarjoamalla konkreettisia esimerkkejä ja soveltamismahdollisuuksia.

Hyvä käytäntö tukimateriaalissa sisältää selkeän nimeämisen, yhteyden pääsisältöön ja oppimistavoitteisiin, sekä saavutettavuuden huomioimisen (esimerkiksi tekstit, kuvaukset ja transcripts). Lisäksi on tärkeää noudattaa lisensointi- ja lähdeperiaatteita sekä varmistaa materiaalin ajantasaisuus ja helppo saatavuus digitaalisessa muodossa. Tukimateriaalista puhuttaessa voidaan viitata myös oppilaitosten, kirjastojen ja tutkimuslaitosten yhteisiin käytäntöihin sekä paikalliseen opetussuunnitelmaan.