Transportkerroksen

Transportkerroksen (OSI-mallin kerros 4) tehtävänä on tarjota sovellusten väliseen viestintään hallittu siirto verkon yli. Se abstrahoi alempien kerrosten yksityiskohdat ja vastaa siitä, miten data jaetaan pienempiin osiin (segmentteihin), miten ne toimitetaan ja miten vastaanottaja kokoaa ne takaisin alkuperäiseksi tiedoksi.

Tärkeimmät toiminnot ovat segmentointi, luotettavan toimituksen tai epäluotettavan toimituksen toteuttaminen, järjestyksen varmistus, virheenkorjaus, uudelleenlähetys sekä virran ja ruuhkan hallinta. Porttien avulla sama isäntä voi palvella useita sovelluksia; porttinumeroita käytetään demultiplexing- ja multiplexing-tarkoituksiin, jotta data ohjautuu oikeaan sovellukseen.

Käytännössä transportkerroksessa on kaksi pääpalvelutyyppiä: yhteysperusteinen ja yhteydetön. TCP on luotettava, yhteysperusteinen protokolla, joka tarjoaa virheenkorjauksen, virranhallinnan ja järjestyksen varmistuksen. UDP on epäluotettava, yhteydetön protokolla, jolla on pienempi latenssi ja vähemmän ylikuormitusta, mutta se ei takaa luotettavuutta eikä järjestystä. SCTP on vaihtoehto, joka yhdistää joitakin näistä ominaisuuksista, esimerkiksi usean tiedonlähteen tai useiden virtojen samanaikaisen hallinnan mahdollisuuden.

Rajapinnat sovelluksiin määritellään usein soketti-API:n kautta. Transportkerroksen rooli on toimia välikerroksena, joka mahdollistaa tehokkaan, skaalautuvan ja modulaarisen tiedonsiirron sovellusten välillä verkon monimutkaisuudesta huolimatta.