Transkriptioista

Transkriptioista viittaa useisiin ilmiöihin, joissa puhuttu aineisto tai geneettinen informaatio muutetaan kirjoitettuun muotoon tai muuksi välittäväksi tuotteeksi. Yleisimmin termiä käytetään kahdessa pääkontekstissa: kielen transkriptiossa, jossa puhe tallennetaan kirjoitettuun tekstiin, sekä biotieteellisessä transkriptiossa, jossa DNA:n informaatio muuttuu RNA:ksi solun sisällä. Lisäksi käsittelyyn liittyy arkisto- ja oikeudellisten sekä journalististen lähteiden transkriptioita, kuten haastattelujen tai kokousten puheesta tuotettuja tekstejä. Näin transkriptioista puhutaan sekä menetelminä että niiden tuloksina.

Kielen transkriptiossa pyritään kuvaamaan puheelliset ilmiöt mahdollisimman tarkasti. Ortografinen transkriptio kirjoittaa sanat normaaliin kirjoitusasuun, kun taas foneettinen tai foneminen transkriptio tallentaa äänteitä käyttämällä IPA-merkintöjä. Transkriptioihin liitetään usein ajankohta- tai vuorovaikutustiedot sekä merkintöjä puheen nonverbaalisista piirteistä, kuten intonaatiosta, rytmistä ja epävarmuudesta. Eri tutkimusalat ja ohjelmistot noudattavat omia konventioitaan, mutta käytännön merkintöjen tavoitteena on toistaa puhujan sanoman sekä kontekstin.

Biologisessa kontekstissa transkriptio tarkoittaa RNA:n syntetointia DNA:sta. RNA-polymeraas kopioi DNA:n informaation ja tuottaa erilaisia RNA-molekyylejä, kuten mRNA:ta, rRNA:ta ja tRNA:ta. Transkriptio on tärkeä osa geenin ilmentymää ja sitä säätelee useat tekijät sekä solun tila. Transkriptioproduktit, eli transkriptit, ovat keskeisiä tutkimusmateriaaleja sekä geneettisen ilmentymän seuraamisessa että lääketieteellisessä analyysissä.