Tilvikalíkön

Tilvikalíkön on termi, jota käytetään lingvistiikassa kuvaamaan kuratoitua kokoelmaa sanan lemman taivutusparadigmoista sekä niitä esittelevistä esimerkeistä. Sen tarkoituksena on havainnollistaa, miten sanat taipuvat eri kieliopillisissa luokissa ja tilanteissa. Tilvikalíkön kaltainen kokoelma palvelee sekä opettajia että sanakirjojen laatijoita sekä kielellisen analyysin tutkijoita, sillä se tarjoaa konkreettisia, toistettavia muodostumismalleja.

Rakenne: Yleisesti tilvikalíkön entry sisältää lemman, sanaluokan ja taivutusluokan sekä vartalon tai juurta koskevat tiedot ja koko taivutusmuotojen sarjan. Lisäksi voidaan antaa esimerkkilauseita sekä huomautuksia poikkeavuuksista. Digitaalinen versio saattaa tarjota hakutoimintoja, linkkejä μ ja monipuolisia viitteitä related lemmas sekä yhteyksiä kontekstuaalisiin ilmaisuihin.

Esimerkki: sana talo (‘house’) taivutetaan tyypillisesti muodoissa: nominatiivi talo, genetiivi talon, partitiivi taloa, inessiivi talossa, elatiivi talosta, illatiivi taloon, adessiivi talolla, ablatiivi talolta, allatiivi talolle, essiivi talona, translatiivi taloksi, abessiivi talotta.

Sovellukset: Tilvikalíkön käyttöä hyödyntävät kielipedagogiikka, kieliopillinen tutkimus sekä luonnollisen kielen käsittely (NLP), jossa parsimme ja tuotamme morfologisia muotoja. Kokoelman laajuus ja tarkkuus riippuvat kielen mukaan sekä resurssien ja päivitysten tasosta.

Historia ja tausta: Tilvikalíkön käsite pohjautuu paradigmasuuntaiseen morfologiaan ja sanakirjakäytäntöihin, ja se voi esiintyä sekä painettuina että digitaalisina tietovarastoina. Se täydentää perinteisiä sanakirjoja tarjoamalla eksplisiittisen kuvan taivutusparadigmoista.